Hyvä talviuintipaikka syntyy pienistä asioista – kokenut talviuimari kertoo, mikä avannolla todella merkitsee
Kylmä vesi, laituri ja muutama minuutti aikaa. Siinä ei äkkiseltään tarvita paljon. Kun talviuintia harrastaa viikosta ja vuodesta toiseen, huomaa kuitenkin nopeasti, kuinka suuri merkitys ympärillä olevilla rakenteilla ja pienillä käytännön ratkaisuilla on.
Avantouimari, toimittaja ja kirjailija Päivi Konttinen tuntee talviuinnin monesta näkökulmasta. Hänen tammikuussa 2026 ilmestynyt tietokirjansa Avantomatka – Hyvinvointia kylmästä vie lukijan noin 30 erilaisen avannon äärelle. Kirjassa talviuinnista kertovat muun muassa tutkijat, terveysalan ammattilaiset, yrittäjät, vasta-alkajat ja pitkän linjan avantouimarit.
Konttiselle itselleen talviuinti tuli elämään syksyllä 2020.
Naapuri oli houkutellut häntä jo pidempään mukaan yhteiselle avannolle. Uiminen oli tuttua lapsuudesta asti ja kesäisin hän ui avovesissä pitkiäkin matkoja, mutta kylmään veteen hän ei ollut aiemmin lähtenyt.
Lokakuussa hän lopulta käveli laiturille ja pulahti kuusiasteiseen veteen.
– Ensimmäisellä kerralla tuli voittajafiilis: jos tähän pystyin, pystyn mihin vaan.
Parin päivän päästä hän meni uudelleen. Sitten kolmannen kerran. Pian avannolta oli vaikea pysyä poissa muutamaa päivää pidempään.
– Uimisen jälkeen tuleva hyvä olo voitti heittämällä kylmäshokin tuntemuksen, joka tulee edelleen jokaisella kerralla kylmään veteen mennessä.
Avannolle mennään hyvän olon vuoksi
Vuosien aikana talviuinnista on tullut Konttiselle luonnollinen osa arkea. Hän kuvailee sen virkistävän ja samalla rauhoittavan, pysäyttävän kiireen ja tuovan mukanaan hienoja luontokokemuksia, uusia ystäviä ja elämyksiä.
Kirjaa tehdessään Konttinen huomasi saman toistuvan muiden talviuimareiden puheissa.
– Hyvinvointi ja kylmästä vedestä tuleva hyvä olo nousivat esille oikeastaan kaikissa haastatteluissa. Mitä pidemmälle kirjan tekeminen eteni, sitä selvemmäksi tuli, että kylmävaikutuksen mukana tuleva hyvä olo on kaiken ydin.
Itse harrastus voi näyttää hyvin erilaiselta. Yksi kastautuu nopeasti, toinen ui pidemmän matkan. Joku käy avannossa saunasta, toinen piipahtaa vedessä työmatkalla.
Perusasia pysyy silti samana: veteen pitää päästä – ja sieltä pitää päästä turvallisesti pois.
Hyvä talviuintipaikka ei ole monimutkainen
Konttinen on nähnyt kymmeniä erilaisia talviuintipaikkoja. Kun häneltä kysyy, millainen on hyvä paikka, vastaus lähtee hyvin käytännöllisistä asioista.
Veteen pitäisi päästä sujuvasti laiturilta portaita pitkin. Vapaata vettä olisi hyvä olla ainakin muutaman uimavedon verran, vaikka nopeaan kastautumiseen pienempikin avanto riittää. Tuulelta suojattu pukuhuone ja mielellään lämmin tila tekevät kokemuksesta huomattavasti miellyttävämmän.
Paikkaan tekee mieli palata silloin, kun huomaa, että siitä pidetään huolta.
– Tunnelma ja hyvät fasiliteetit. Tunne, että talviuintipaikasta huolehditaan ja turvallisuus on huomioitu. Tunnelmaan vaikuttavat myös maisema ja seura.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tehtyjä lumitöitä, liukkauden torjuntaa, toimivaa valaistusta sekä kunnossa olevia laitureita, portaita ja kaiteita.
Ne eivät välttämättä ole asioita, joita uimari miettii joka kerta erikseen. Juuri se kertoo niiden merkityksestä.
– Laiturilla, portailla, kaiteilla, kulkureiteillä ja sulanapidolla on iso merkitys. Ne ovat oikeastaan ihan keskeinen asia uintikokemuksessa, vaikka niitä välillä pitääkin itsestäänselvyytenä.
Turvallisuus alkaa jo ennen veden rajaa
Talviuintipaikan suunnittelussa huomio kiinnittyy helposti itse avantoon. Kokeneen uimarin silmin turvallinen kokonaisuus alkaa kuitenkin jo kulkureitiltä.
Konttinen nostaa liukkauden yhdeksi suurimmista riskeistä. Talven pimeydessä myös valaistus korostuu. Portaiden ja kaiteiden pitää olla kunnossa, ja metallipintojen käyttäytyminen pakkasessa on huomioitava.
Myös sulanapito vaatii suunnittelua.
Konttinen on törmännyt paikkoihin, joissa avantopumpun aiheuttama virtaus on yllättänyt voimakkuudellaan. Virta voi vaikuttaa uimiseen, mutta pumppu voi myös heikentää jäätä huomattavasti varsinaista avantoa laajemmalta alueelta.
– Jos mahdollista, pumpun tulisi työntää vettä laituria ja portaita kohden, ei niistä poispäin. Heikot jäät pitäisi myös merkitä selvästi.
Talviuintipaikkaa ei siis kannata tarkastella yksittäisinä tuotteina. Laituri, portaat, kaiteet, kulkureitti, valaistus ja sulanapito muodostavat yhden kokonaisuuden.
Tyyskässä avantoon pääsee keskellä arkea
Konttisen oma kotilaituri löytyy Varkauden Tyyskästä. Paikan tärkeimmät ominaisuudet hän tiivistää kahteen sanaan: helppous ja nopeus.
Tyyskä sijaitsee keskellä kaupunkia. Autolla pääsee pukuhuoneen viereen, pukukoppi on lämmin ja avanto valmiina. Alueella on valaistus sekä Savorakin toimittama laituri, jolta veteen pääsee portaita pitkin.
Avantoon voi piipahtaa aamulla ennen töitä, työpäivän jälkeen tai vaikka ruokatunnilla.
Vuosien käytössä Konttinen on huomannut, mitkä rakenteiden ominaisuudet uimarin kannalta todella merkitsevät.
– Laituri on hyvä ja tukeva ja siinä on hyvät kaiteet. Laiturilla on lisäksi lämpömatto ja reikämattoja torjumassa liukkautta.
Erityisesti hän nostaa esiin eteenpäin laskeutuvat uimaportaat.
– Ne ovat hyvät, paremmat kuin pystysuorat tikkaat.
Portaiden kaiteisiin on talveksi lisätty eristystä, jotta paljas käsi tai märkä hanska ei tartu pakkasella kylmään metalliin. Konttisen seuraava luksustoive olisi jo lämmitetyt kaiteet ja uimaportaat.
Tyyskä muistuttaa samalla siitä, ettei valmista talviuintipaikkaakaan voi jättää ennalleen vuodesta toiseen. Käyttö paljastaa kehityskohteet.
Vedenkorkeuden vaihtelu teki esimerkiksi pukuhuoneelta uimaportaille johtavasta luiskasta ajoittain jyrkän. Viime keväänä kohtaan rakennettiin rappuset.
Paras suunnittelija voi löytyä avannosta
Kun kunta, kaupunki, yhdistys tai muu toimija suunnittelee uutta talviuintipaikkaa, Konttisella on yksi selkeä neuvo:
– Turvallisuuteen olisi tärkeintä satsata. Olisi hyvä ottaa suunnitteluun mukaan vaikka muutama kokenut talviuimari.
Käyttäjän näkökulma voi paljastaa asioita, joita piirustuspöydän ääressä ei huomata. Miltä kaide tuntuu märässä kädessä pakkasella? Onko portaista helppo nousta vedestä? Mihin pyyhe jätetään? Miten pumpun virtaus käyttäytyy? Onko reitti pukuhuoneelta veteen turvallinen myös pimeänä ja jäisenä tammikuun iltana?
Usein juuri pienet yksityiskohdat ratkaisevat, tuntuuko paikka toimivalta.
Talviuintipaikka on myös enemmän kuin rakenteensa. Konttisen mukaan yhteisöllisyys näkyy erityisen vahvasti avantosaunoilla.
– Saunassa ja avannolla ollaan kaikki samalla viivalla ilman titteleitä. Kannustetaan kavereita avantoon ja pidetään myös toisista huolta.
Kokeile – saatat yllättyä
Entä jos avannon reunalla seisoo ensimmäistä kertaa?
Konttisen neuvo on yksinkertainen:
– Kokeile, saatat yllättyä. Rauhoita itsesi, hengitä syvään ja laskeudu määrätietoisesti veteen. Aloita nopeasti kastautumalla ja pidennä avantoaikaa oman fiiliksen mukaan.
Kaikille kylmästä vedestä ei tule omaa harrastusta. Mutta sen tietää vasta kokeiltuaan.
Konttiselle yhdestä lokakuisesta pulahduksesta tuli tapa, joka on vienyt vuosien aikana kymmenille avannoille ja lopulta kokonaisen kirjan äärelle.
Ja kaiken keskellä on edelleen hyvin yksinkertainen asia: pieni hetki kylmässä vedessä ja se tunne, jonka vuoksi sinne tekee mieli palata.
Avantomatka – Hyvinvointia kylmästä
Päivi Konttisen Avantomatka – Hyvinvointia kylmästä sukeltaa talviuinnin maailmaan ennen kaikkea ihmisten ja heidän kokemustensa kautta. Noin 30 erilaisen avannon äärellä syntyneet haastattelut avaavat sitä, mikä kylmässä vedessä kiehtoo, mitä harrastus ihmisille antaa ja millaisia tarinoita avantojen ympärille syntyy.